KV-trainee

KV-trainee on koulutusohjelma kansainvälisestä partiotoiminnasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneille. Samoaja perehtyy Suomen Partiolaisten ja molempien maailmanjärjestöjen, WAGGGGS:n ja WOSM:n, toimintaan sekä kehittää valmiuksiaan toimia kansainvälisessä partioympäristössä. 

Y-trainee

Samoaja osallistuu Y-trainee –koulutukseen.

Visio tulevaisuudesta

Johtaja jakaa tarpojat pienempiin ryhmiin. Ryhmät visioivat, millainen olisi kestävän kehityksen maailma. Miten siellä elettäisiin ja millaisia tavaroita ja palveluita siellä olisi. Tarpojat voivat jatkaa harjoitusta miettimällä, millaiset pienet askeleet veisivät kohti tavoiteltua maailmaa. Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi seuraavalla ohjeistuksella: ”Tehkää pari- tai ryhmätyönä kirje itseltänne tulevaisuudesta. Mitä asioita näet siellä olevan, mitä taas et? Miten sinun pitäisi tai ei pitäisi toimia, jotta maailma muuttuisi kuvailemaasi suuntaan?”

Yhteinen ongelma

Johtaja jakaa ryhmät satunnaisesti esimerkiksi hiusten pituuden mukaan. Vartio muodostaa jonon johtajan mainitseman ominaisuuden perusteella ja jonosta muodostetaan 3 – 4 hengen ryhmiä. Yksi osallistujista menee tilan ulkopuolelle. Muiden kesken päätetään, mikä on vartion yhteinen ongelma. Ongelma voi olla esimerkiksi se, että vedentulo katkeaa kesken aamusuihkun tai avainnippu katoaa torille. Kun ongelma on valittu, miettivät osallistujat ryhmissään hetken aikaa erilaisia ratkaisuja tähän ongelmaan. Ratkaisu ei saa paljastaa ongelmaa, mutta antaa vihjeitä siitä, millaisesta asiasta on kyse. Tilan ulkopuolella ollut kutsutaan sisään selvittämään kaikille yhteistä ongelmaa. Hän saa selvittää sitä käyttämällä yhtä ainoaa kysymystä ”Mitä te tekisitte?” Tämän kysymyksen hän esittää jokaiselle ryhmälle vuoron perään. Ryhmä vastaa vuorollaan kertoen oman ratkaisunsa: ”Me lähtisimme naapuriin kylään pyyhkeen kanssa”, tai: ”Sulattaisimme jääpaloja.” Ongelman ratkaisija jatkaa kyselykierrosta niin kauan, kunnes keksii, mistä ongelmasta on kyse. Tämän jälkeen seuraava voi mennä tilan ulkopuolelle ja muu vartio keksii uuden yhteisen ongelman.

Lähde: Kohtaamisia, MLL:n koulurauha-aineisto 2001

Mitä, minne ja miksi?

Vaeltajavartio pohtii, mitä haluaa kokeilla ja kokea sekä millaisia uusia taitoja vartion jäsenet haluavat oppia. Vartio etsii sopivan paikkakunnan, jossa heillä on mahdollisuus tavoitteensa toteuttaa. Vartion jäsenet jakavat projektin vastuualueet tasaisesti.

 

Suunnitelmat vauhtiin

Vaeltajavartio järjestää tapaamisen, jossa aloitetaan projektin suunnittelu. Alussa on hyvä antaa ideoiden lennellä ja vasta lopuksi lyödä lukkoon tarkemmat suunnitelmat. Suunnitteluun kuuluu myös aikataulusta ja työnjaosta sopiminen sekä matkan tavoitteista päättäminen.

Tavoitteita ja tekemistä

Projektilla tulee olla tavoite ja teema. Vartio määrittelee matkalleen teeman ja konkreettiset tavoitteet sekä muodostaa niiden perusteella tarkemman matkaohjelman.

Hartaus tai hiljentyminen

Vaeltaja suunnittelee ja toteuttaa hartauden tai hiljentymisen johonkin tapahtumaan isolle yleisölle.

Elämänverkko

Kirjoitamme taululle kaksi otsikkoa: ”ihminen aiheuttaa” ja ”muut syyt”. Seisomme piirissä ja rakennamme yhdessä elämän verkkoa. Yksi samoajista aloittaa ottamalla lankakerän ja nimeää yhden asian, joka luo/ ylläpitää/ parantaa/ mahdollistaa/ suojelee elämää (katso esimerkkejä tehtävän lopusta). Yksi samoajista tai luotsi toimii kirjurina piirin ulkopuolella ja kirjoittaa muistiin kaikki asiat, jotka osallistujat mainitsevat. Päätämme, kumman otsikon alle mikäkin esimerkki kuuluu. Seuraava osallistuja ottaa kiinni langan päästä, sanoo seuraavan asian ja heittää kerän jollekulle piirin toisella puolella. Jos keksiminen on vaikeaa, voimme yhdessä auttaa vuorossa olevaa. Harjoituksen lopussa oleva sanalista on tukena.

Esimerkkikysymyksiä ongelmatilanteisiin: ”Mikä auttaa sinua pysymään terveenä?/ Sano jokin elämän perusedellytys./ Mitä kasvit tarvitsevat elääkseen?/ Mikä tuo elämään turvaa?/ Mikä tekee elämästä onnellista?”
Jatkamme niin pitkään, kunnes kerä on kulkenut kaikilla. Kun kaikki esimerkit on kirjoitettu muistiin, merkitsemme rastin niiden asioiden kohdalle, joihin ihminen meidän mielestämme voi vaikuttaa ja mietimme esimerkkejä siitä, miten asioihin voi vaikuttaa. (Ihmisen aiheuttamien asioiden lisäksi moniin sairauksiin ja onnettomuuksiin voi vaikuttaa, vaikka niitä ei voi kokonaan estää).
Aktiviteetin toisessa osassa rikotaan verkkoa. Otamme sakset ja vuorollamme mainitsemme jonkin asian, joka vahingoittaa elämän verkkoa tai tuhoaa sitä. Leikkaamme yhden langan poikki jokaisen esimerkin kohdalla, kunnes verkko on tuhoutunut ja meillä on pelkkiä langanpätkiä käsissään. Yksi samoajista tai luotsi toimii kirjurina ja voi auttaa tarvittaessa samalla tavalla kuin osassa 1.

Verkon hajoaminen on hyvin voimakas kuva. Siksi on tärkeää, että harjoitus puretaan hyvin. Ihminen pystyy omilla valinnoillaan ja omalla toiminnallaan vaikuttamaan monin tavoin siihen, että elämää ei vahingoiteta. Oikeus elämään tarkoittaa, että elämää ei tuhota vaan sitä suojellaan ja sen edellytykset pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin. Pohdimme mitä voisimme tehdä suojellaksemme elämää.

Lopuksi on hyvä koota elämän verkko uudelleen. Osallistujat kokoontuvat jälleen piiriin. Piirin muodostuessa kirjoitamme taululle kaikki asiat, jotka mainittiin osassa 1 kun verkkoa muodostettiin. Kokoamme verkon uudestaan samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla. Voimme mainita taululle kirjoitetun asian tai keksiä myös jonkin uuden asian. Apuri kirjoittaa uudet asiat taululle. Kun verkko on valmis, pitelemme sitä jonkin aikaa ja luemme vielä taululta kaikki elämää suojelevat asiat. Laskemme verkon lattialle. Jos mahdollista, jätämme verkon paikoilleen loppuillaksi.

Apusanoja: Elämää suojelevia asioita: ruoka, lämpö, terveydenhoito, koti, rakkaus, ystävyys, hoiva, auttaminen, vesi, puhdas ilma, turvallinen ympäristö, toisista huolehtiminen, syntymä, äitiysneuvola, valo, aurinko, lääkkeet, hygienia, peseytyminen, liikunta, uni, lepo, rauha, lait, ihmisoikeussopimukset, rikoksentorjunta, avustusjärjestöt…
Elämää tuhoavia asioita: sodat, nälkä, köyhyys, tulvat, luonnononnettomuudet, väkivalta, puutteellinen terveydenhuolto, huono hygienia, kuolemantuomio, liikenne, onnettomuudet, sairaudet, saasteet, aids, heitteillejättö, tappaminen, aseet, tulipalo, myrkyt, hukkuminen, myrkkykäärmeet, terrori-iskut, villieläimet…

Ongelmia vai ratkaisuja?

Aktiviteettiin tarvitaan pallo. Pidämme kahden minuutin aivoriihen, jossa keksimme mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia. Valitsemme yhden listaamistamme ongelmista. Ensimmäinen henkilö sanoo yhden myönteisen kommentin ongelmaan ja heittää tämän jälkeen pallon eteenpäin. Kyseessä voi esimerkiksi olla ratkaisu. Sanoja ”mahdoton”, ”ongelma”, ”ei”, ”mutta” ei saa käyttää. Kierros jatkuu siihen asti, ettemme keksi enää mitään lisättävää.

Lähde: WAGGGS