Mikä pelottaa

Tarpoja tunnistaa omia pelkojaan ja osaa toimia niiden kanssa. Hän tietää, että jokaisella on pelkoja ja se on luonnollista.

Tarpojat miettivät kukin yhden asian, jota pelkäävät. Pelkoa ei tarvitse selittää tarkemmin. Riittää, että sen nimeää. Hetken mietittyään jokainen sanoo ääneen oman pelkonsa, ja johtaja ryhmittelee pelot ryhmiin. Tässä paussissa johtaja on mukana tekemässä ja kertoo oman pelkonsa. Pelot voidaan jaotella esimerkiksi:

– sosiaalisiin pelkoihin (esim. suoriutuminen, esiintyminen)

– luontoon liittyviin pelkoihin (esim. ukkonen, pimeys, eläimet)

– fyysisiin pelkoihin (esim. korkeat paikat, kuolema, vanhempien avioero)

– kiusaamiseen, väkivaltaan ja muihin asioihin liittyviin pelkoihin

Johtaja voi aloittaa oman pelkonsa kertomisella varsinkin, jos tarpojat eivät muuten halua tuoda pelkojaan esille. Vartionjohtaja ryhmittelee esiin nostetut pelot joko paperille tai sanallisesti. Lopuksi hän summaa, minkälaisia pelkoja vartiolaisilla on eniten. Joskus jo se, että pelottavaan asian uskaltaa tunnustaa, keventää pelkoa.

Taitoalueet

Johtamistaito

Itsensä johtamisen taidot,

Johtajan tehtävät

Johtaja rohkaisee tarpojia kertomaan peloistaan. Hän huolehtii siitä, että paussin tekemisen ajan on turvallinen ilmapiiri kertoa omista ajatuksista. Johtajan tai luotsin omat pelot voivat olla erilaisia kuin tarpojien, koska joistakin peloista voi päästä iän mukana eroon tai esimerkiksi itsenäistyminen voi tuoda mukanaan uusia pelon aiheita.

Kasvatustavoitteet

Ihmissuhteet, Itsetuntemus, Terveys ja turvallisuus,

Pakollinen

0

Ryhmäkoko

Pentueessa tai vartiossa,

Paikka

Kolo,

Kesto

30 min,

Aktiviteetin yläkäsite