Lyhyitä ryhmäytymisharjoituksia

Kouluttajat antavat ensimmäisen esimerkin ryhmäyttämisestä kurssin aluksi ryhmäyttämällä kurssilaisia. Tehtävien jälkeen ne on tärkeää purkaa keskustelemalla ja pohtimalla, mitkä tekijät vaikuttavat ryhmäytymistehtävissä siihen, että ryhmähenki kasvaa. Yhteistä ryhmäytymistehtäville on, että niissä yleensä pitää luottaa muihin, kaikkia tarvitaan tehtävän suorittamiseen ja usein ollaan hyvin läheisessä kanssakäymisessä tai kosketuksessa toisen partiolaisen kanssa. 

Lyhyitä ryhmäyttämisharjoutuksia: 

  1. Yksi valitaan johtamaan. Muut ottavat kouluttajan antamasta nuorasta kiinni ja tekevät siihen solmun irrottamatta otteitaan. Johtaja peittää solmun tekoajaksi silmänsä. Tämän jälkeen johtaja yrittää itsenäisesti muita käskemällä avata solmun. Sama toistetaan, mutta johtaja kehottaa muita avaamaan solmun. Muiden on helppo yhteistyössä avata solmu, jonka he ovat itse tehneet. On huomattava, että yhdessä saadaan myös muunlaiset ongelmat helpommin ratkaistua.    
  1. Kouluttajat tekevät narusta tai köydestä verkon kahden puun väliin. Ryhmän tehtävänä on auttaa kaikki ryhmän jäsenet verkon läpi koskematta köysiin. Vaikeutta voi lisätä vaatimalla, että jokaista verkon aukkoa saa käyttää vain kerran.  
  1. Kouluttaja sitoo köyden kahden puun väliin suhteellisen korkealle. Ryhmän tehtävänä on saada kaikki jäsenet yli koskettamatta köyttä.   
  1. Ongelmanratkaisu: Lattialla/maassa on esineitä, jotka pitää asettaa tietyllä tavalla. Ryhmä jaetaan kolmeen joukkoon. Kouluttaja kertoo muiden kuulematta joukolle 1, miten esineet on aseteltava. Joukon 1 tehtävä on kertoa joukolle 2 puhumatta, miten esineet pitää asetella koskematta niihin. Joukon 2 tehtävä on koskematta esineisiin ohjata joukko 3 hakemaan esineet ja asettamaan ne oikeille paikoille. Joukon 3 silmät on sidottu. Heidän tehtävänsä on järjestää esineet oikein.  
  1. Ryhmä pystyttää teltan. Teltan varsinaiset pystyttäjät joutuvat toimimaan silmät sidottuina muiden johtamina.   
  1. Kouluttaja jakaa palapelin palat tasan samoajien kesken. Samoajien tehtävänä on koota palapeli ilman, että he puhuvat ääneen. Jokaisen samoajan on laitettava omat palat paikoilleen palapeliin, näin jokaisen ryhmäläisen on osallistuttava palapelin kokoamiseen. 
  1. Jokainen ryhmäläinen keksii kolme asiaa itsestään, joista kaksi on totta ja yksi valetta (esim. harrastan avantouintia, olen aamuihminen). Kouluttajan annettua luvan, ryhmäläiset lähtevät liikkeelle ja aina tavatessaan jonkun esittäytyvät nimellään ja kertovat itsestään nuo kolme asiaa toisille. Vielä tässä vaiheessa ei arvailla mahdollisia valheita/totuuksia. Porinatuokion jälkeen osallistujat palaavat  istumaan. Kouluttajan johdolla lävitse käydään kierros, jossa muistellaan mitä kukin kertoi itsestään ja ryhmäläiset arvaavat, mikä asia mahdollisesti oli palturia. 
  1. Samoajat tekevät muutaman hengen ryhmissä ryhmäläisten kehoista patsaita annetuista aiheista. Aiheita voivat olla esimerkiksi eläintarha, lohikäärme, syksy, satu, tuleva vartioni kokous. 
  1. Samoajat sitovat silmänsä ja he menevät jonoon niin että vasen käsi on edessä olevan vasemmalla olkapäällä. Kouluttaja vie samoajat ”aidatulle” alueelle. Alue on kuusikulmio, joka on muodostettu 30 m narusta ja kuudesta tikusta. Samoajien tehtävänä on ensin löytää köysi aitauksen sisältä. Tämän jälkeen heidän tehtävänään on muodostaa köydestä nelikulmio, joka laitetaan aidatun alueen keskelle. Leikinohjaaja voi vaikuttaa siihen, jos joku samoaja alkaa dominoida keskustelua laittamalla hatun kyseisen samoajan päähän. Hattu päässä ei saa puhua. Hattu saa olla maksimissaan 2 minuuttia saman henkilön päässä. Tehtävä loppuu kun vartio on sitä mieltä, että se on valmis tai 25 minuutin jälkeen. Harjoituksen jälkeen on hyvä käydä yhdessä purkukeskustelu. Siinä voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Toimivatko samoajat suunnitelmallisesti? Vaihtuiko suunnitelma aktiviteetin aikana? Miksi? Häiritsikö yksittäisten samoajien hiljentäminen vartion toimintaa? Lähde: KFUK-KFUM Spejder