Toteutusvinkki 3

Nimi on ryhmän yhteisistä tunnuksista tärkeimpiä. Joukkue joko valitsee sen itse tai saa sen perintönä. Ensimmäisessä joukkueen tapaamisessa kannattaa aloittaa nimen suunnittelu tai tutustua etukäteen annettuun nimeen. Jos lippukunnan perinteisiin kuuluu, että ryhmä saa lippukunnassa vuosikausia käytössä olleen nimen, ei nimeä siis tarvitse suunnitella. Sen sijaan on syytä kertoa edellisistä samannimisistä ryhmistä, niiden perinteistä, tavoista ja jälkeensä jättämistä aarteista, kuten viireistä ja vanhoista päiväkirjoista.

B-P nimesi ensimmäisen partioleirin vartiot eläinten nimillä. Tästä alkoi pitkä perinne, jota suositaan vielä nykyäänkin. Joukkue tai vartio voi olla esimerkiksi Karhu, Kärppä tai Kotka. Uudempi versio samasta teemasta voi olla vaikkapa Krokot. Pilkkaavia tai muuten negatiivisia nimiä pitäisi kuitenkin välttää. Putkijoukkuemallissa nimi ei yleensä vaihdu, vaan se voi periytyä vuosikymmenten takaa. Useissa lippukunnissa on käytäntö, että vartioiden nimet ovat yksikössä, laumojen monikossa: Kärppä-vartio ja lauma Kärpät.

Ensimmäisellä partioleirillä Brownsean saarella vuonna 1907 leirivartioiden nimet olivat: Kuovit, Korpit, Sudet ja Härät. Tätä partion historiajuttua voi käyttää iltapuheena ensimmäisessä kokouksessa.