Toteutusvinkki 2

Sairauskohtauksia voivat olla esimerkiksi epilepsiakohtaus, hypoglykemia tai sydäninfarkti. Tarkastetaan aina, onko potilaalla esimerkiksi sydänpotilaan, diabeetikon tai epileptikon ranneke.

Diabetes
Keskustellaan: Millainen tunne tulee, kun verensokeri laskee liian alas? Miten silloin voisi auttaa? Tuntuuko korkea verensokeri jotenkin erilaiselta? Miten verensokeri mitataan? Koska tarvitaan aikuisen apua?
Hypoglykemian oireita ovat väsymys, voimattomuus, päänsärky, kylmänhikinen iho ja mahdollinen sekavuus tai tajunnanmenetys. Jos potilas on tajuissaan, annetaan hänelle jotain sokeripitoista. Tajuttoman suuhun ei saa panna mitään. Jos oireet eivät hellitä vartin kuluessa sokeripitoisen ruuan antamisesta, viedään potilas hoitoon.

Astma
Keskustellaan: Millaiset asiat aiheuttavat hengenahdistusta? Miltä astmakohtaus tuntuu? Missä asennossa kohtauksen aikana on paras olla? (Puoli-istuvassa; auttaja rauhoittaa kaveria.) Miten avaavaa lääkettä käytetään? Milloin tarvitaan aikuisen apua?
Astmaa sairastavilla on usein kahdentyyppisiä lääkkeitä. Toinen on ns. hoitava lääke ja toinen kohtauslääke. Astmalääkkeet on värikoodattu siten, että avaava lääke on merkitty sinisellä tai vihreällä värillä. Kohtauksen tullessa asetetaan potilas istumaan etukenoiseen asentoon, rauhoitetaan tilanne ja annetaan hänen ottaa kohtauslääkkeensä. Auttaja yrittää itse pysyä rauhallisena. Jos lääke ei auta, toimitetaan potilas lääkäriin.

Allergiat
Koottaan lapulle kaikkien allergiat ja allergeenien aiheuttamat oireet.
Keskustellaan: Millaisia rajoituksia lista aiheuttaa retken ruokavalintoihin? Millaisia oireita tulee vakavasta allergisesta reaktiosta?

Kerrataan Epi-penin käyttö, jos jollakulla on sellainen käytössä.

Epilepsia
Epilepsiassa on kyse aivosähkötoiminnan häiriöstä. Epilepsiatyyppejä on useita. Keskustellaan siitä, miltä kyseessä olevan lapsen kohtaus näyttää, miten sen voi tunnistaa ja mitä sitten tehdään. Tarvitaanko ambulanssia?
Epilepsiakohtaukset menevät yleensä ohi muutamassa minuutissa. Ns. suurelle kohtaukselle on tyypillistä äkillinen tajunnanmenetys, vartalon jäykistyminen, nykiminen ja kouristukset, kalpea tai sinertävä iho ja suusta valuva vaahto. Huolehdi, ettei potilas kolhi itseään. Suojataan erityisesti potilaan päätä. Potilaan suuhun ei panna mitään. Kouristuksen laannuttua käännetään potilas kylkiasentoon ja annetaan levätä rauhassa. Jos kohtaus kestää yli 5-10 minuuttia, hälytetään ambulanssi.

Näillä internetsivuilla on tiivistä tietoa aiheesta:

www.terveyskirjasto.fi – luotettavaa tietoa terveydestä
www.epilepsia.fi – Epilepsialiitto
www.allergia.fi – Allergia- ja astmaliitto
www.diabetes.fi – Diabetesliitto
www.heli.fi – Hengitysliitto Heli ry