Toteutusvinkki 1

Vartio pohtii yhdessä, millaisissa tilanteissa erilaisia haavoja syntyy. Miten niiden syntymistä voidaan ehkäistä? Millaista ensiapua mikäkin haavatyyppi tarvitsee?

Naarmu tai pintahaava syntyy raapaisusta tai kaatumisesta. Iho voi rikkoontua laajalta alueelta ja hiussuonten rikkoontuessa haavasta tihkuu verta ja kudosnestettä. Haava puhdistetaan ja sen päälle laitetaan side. Jos haava on iso tai siihen on pääsyt likaa, on sitä syytä näyttää lääkärille jäykkäkouristusvaaran vuoksi. Seikkailijaikäisillä jäykkäkouristusrokote on voimassa harvoja rokottamattomia lapsia lukuun ottamatta.

Viiltohaava syntyy esimerkiksi puukon viillosta. Haavan reunat ovat sileät ja puhtaat, mutta haava voi olla syvä. Viiltohaava puhdistetaan, haavan reunat painetaan yhteen ja haavan päälle laitetaan side. Jos haava on kasvoissa tai senttiä suurempi, se saattaa tarvita ompeleet ja se on näytettävä lääkärille.

Ruhje-, purema- tai ampumahaavojen reunat ovat usein epätasaiset ja rikkinäiset. Haava voi näyttää pieneltä ja ulkoinen verenvuoto voi olla vähäistä, mutta haava saattaa silti olla syvä. Haava peitetään puhtaalla siteellä ja potilas viedään lääkäriin.

Pistohaava on ulkopinnalta pieni, mutta usein syvä. Se voi syntyä esimerkiksi naulasta. Haava puhdistetaan huolella ja sen päälle laitetaan side. Jos haavan sisään jää naulan pala tai verta tulee runsaasti, on haava näytettävä lääkärille. Jos haava on keskivartalon alueella, sisäelimet ovat voineet vahingoittua ja potilas on vietävä aina lääkäriin.

Jos haavassa on vierasesine, esim. naula kädessä tai jalassa, sitä ei kannata poistaa itse. Esine tuetaan siten, että se ei pääse liikkumaan ja aiheuttamaan lisää kudostuhoa ja kipua. Lääkäri poistaa vierasesineen ja arvioi hoidon tarpeen.